Rodun legendan mukaan Lao-Tsun temppelissä, Himalajan vuoristoissa, palvottiin kultaista Tsun Kyan-Kse jumalatarta jolla oli safiiriset silmät. Temppelissä asui vanha pääpappi nimeltään Kittha Mun-Ha, sekä hänen valkoinen kissansa Sinh. Temppelissä asui muitakin kissoja, jotka kaikki olivat valkoisia ja keltasilmäisiä. Eräänä yönä temppeliin hyökättiin ja pääpappi kuoli. Muut papit rukoilivat jumalattarelta apua. Silloin pääpapin kissa Sinh asettui kuolleen isäntänsä ruumiin pälle ja käänsi katseensa jumalattareen. Pian kissan turkki sai saman kullahohtoisen värin kuin jumalattarella oli ja sen silmät muuttuivat safiirinsinisiksi. Kissan kasvot, korvat, jalat ja häntä saivat Burman hedelmällisen värityksen. Vain tassut jotka koskettivat pääpappia jäivät valkoisiksi. Sama muutos tapahtui myös temppelin muillekkin kissoille. Papit onnistuivat ajamaan vihollisen pois. Sinh jäi uskollisesti kuolleen isäntänsä päälle kunnes menehtyi ja vei isäntänsä sielun paratiisiin.
Legenda on aina legendaa, mutta Lao-Tsun temppelissä on todella ollut paljon näitä kissoja ja sieltä rotu onkin levinnyt Ranskaan ja sieltä Eurooppaan. Aivan tarkkaa tietoa ei ole siitä, milloin pyhä birma saapui Eurooppaan. Eri lähteiden mukaan birma kulkeutui Ranskaan Kaukoidästä 1900-luvun alkupuolella, jolloin kaksi kantayksilöä tuotiin laivalla. Uroksen kerrotaan menehtyneen matkalla ja naaraan saaneen pennun. Alussa kasvatustyössä on käytetty muita rotuja (esimerkiksi siamilaista), jotta rotu on saatu säilymään. Ranskasta rotu levisi 1930-luvulla Saksaan, mutta toinen maailmansota lähes tuhosi birmakannan. Toisen maailmansodan jälkeen rotu lähti hitaasti elpymään, jossa apuna käytettiin jälleen roturisteyksiä.
Nykyään Pyhä birma on yksi suosituimpia kissarotuja maailmalla. Suomeen rotu on tullut noin 46 vuotta sitten. [1][2]
Ominaisuudet ja ulkonäkö[]
Pyhä birma on keskikokoinen kissa, jolla on lyhyet, tanakat jalat sekä pienet korvat ja täyteläiset posket. Kissan silmät ovat kauniin ovaalinmuotoiset ja syvänsiniset. Urosbirma on naarasta hieman suurikokoisempi. Pyhä birma on puolipitkäkarvainen naamiokissa jolla on aina valkoiset tassut. Väri jakautuu tassujen takaosaan niinkutsuttuna kiilana. Naamioväritys on kasvoissa, korvissa, jaloissa (lukuunottamatta tassuja) sekä hännässä. Muutoin kissa on vaalea. Turkissa on myös usein vivahde kissan naamioväritystä. Naamiovärejä on olemassa tälle rodulle 20.
Luonne[]
Pyhää birmaa pidetään luonteeltaan rauhallisena, ystävällisenä ja erittäin sosiaalisena. Hiljainen, siisti, utelias ja leikkisä kissa sopii erinomaisesti kaupunkikodin lemmikiksi.
Hoito[]
Pyhän birman turkki on huomattavasti helppohoitoisempi kuin muiden pitkä-tai puolipitkäkarvaisten turkit ovat. Harjaus kerran viikossa riittää. Vaikka Pyhällä birmalla ei olisikaan takkuja, harjaus vähentää karvojen lähtemistä.
