Oselotti (Leopardus pardalis eli "pieni leopardi") on Meksikossa, Keski- ja Etelä-Amerikassa elävä kissaeläin.
Ulkonäkö ja ominaisuudet[]
- Oselotti on melko pieni kissaeläin, joka lasketaan isoihin kissapetoihin kuuluvaksi. Oselotti on pituudeltaan noin 100-150 cm, josta häntä on 30-45 cm. Aikuinen oselotti on noin 10-16 kg:n painoinen. Ruumiinrakenteeltaan oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen, hännän kuitenkin ollessa pitempi kuin ilveksellä.
- Oselotin turkin pohjaväri on kellanruskea ja kuviot ovat tummanruskeita tai mustia. Siksi oselotti muistuttaa vähän leopardia. Vatsapuolen turkki on huomattavasti vaaleampi. Oselotin turkin kuviointi ja yleisvärisävy vaihtelee suuresti elinympäristön mukaan. Oselotti on arka eläin ja se kiipeilee taitavasti puissa. Oselotti on läheistä sukua pitkähäntäkissalle.
Elintavat[]
Ravinto[]
- Oselotti lähtee pimeän aikaan piilopaikastaan metsästysretkilleen. Vaikka oselotti on hyvin taitava kiipeilijä, suurin osa sen ravinnosta koostuu maalla liikkuvista pieneläimistä. Oselotit voivat metsästää yksin tai puolison kanssa. Metsästäessä oselotit kommunikoivat naukumalla. Sen ravinto vaihtelee vuodenaikojen mukaan, mutta se koostuu lähinnä hiiristä, rotista ja muista pienistä maankamaralla elävistä jyrsijöistä. Oselotti syö myös mm. kaniineja, käärmeitä, liskoja ja lintuja. Sadekausina se voi pyydystää myös kaloja ja maalla eläviä äyriäisiä.
- Oselotti pyydystää isompien kissaeläinten tapaan hiipien. Oselotille hajuaisti on hyvin tärkeä pyydystäessä, mutta sillä on myös erittäin hyvä hämäränäkö. Oselotti metsästää poikkeuksetta öisin.
Lisääntyminen[]
- Kissaeläinten tapaan oselotti on myös suurimmaksi osaksi yksin elävä, vaikkakin se saattaa joskus jakaa lepopaikkansa toisen samaa sukupuolta olevan oselotin kanssa.
- Pariutumisen jälkeen naaras etsii itselleen luolan, tyhjän puunrungon tai tiheän, mieluiten piikikkään pensaikon johon se tekee pesän. Naaras on tiinenä noin 70 päivää ja synnyttää yleensä 2-3 pentua. Pennut syntyvät syksyllä ja ne ovat monien muiden kissaeläinten tavoin syntyessään sokeita. Emo imettää pentuja noin kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen pennut saavat vain kiinteää ravintoa. Oselotit ovat muista kissoista poikkeavia siinä suhteessa, että oselottiperheessä pentujen hoivaamiseen osallistuvat sekä uros että naaras. Pennut itsenäistyvät kahden vuoden ikäisinä ja jättävät emon lähtien omille teilleen.
Levinneisyys ja elinympäristö[]
Kuvia[]
Lähteet[]
| Kissaeläimet | |
|---|---|
| Suurkissat (Pantherinae) | Panthera: Jaguaari • Leijona • Leopardi • Tiikeri - Neofelis: Puuleopardi • Borneonpuuleopardi - Uncia: Lumileopardi |
| Kissat (Felinae) | Acinonyx: Gepardi - Caracal: Karakali - Catopuma: Aasiankultakissa • Borneonkissa - Felis: • Hietakissa • Kiinanaavikkokissa • Kolokolo • Manuli • Mustajalkakissa • Suokissa • Villikissa - Leopardus: Andienkissa • Kodkod • Margai • Onsilla • Oselotti • Pantalaninkissa • Pampasinkissa • Punankissa - Leptailurus: Servaali - Lynx: Iberianilves • Ilves • Kanadanilves • Punailves - Pardofelis: Marmorikissa - Prionailurus: Aasianmetsäkissa • Iriomotenkissa • Kalastajakissa • Litteäpääkissa • Ruostetäpläkissa - Profelis: Afrikankultakissa - Puma: Jaguarundi • Puuma |