Aistit ovat kissoille tärkeitä ja ne myös mahdollistavat miten tehokas saalistaja kissa on. Aistien avulla kissa voi metsästää ja nähdä hämärässä.
Näköaisti[]
- Kissoilla, kuten koirilla ja monella muulla eläimellä, on tapetum lucidum eli heijastava kerros silmän verkkokalvolla. Tämä parantaa huomattavasti hämäränäköä, sillä kissa näkee kuusi kertaa paremmin hämärässä kuin ihminen. Kissa näkee yöllä pienetkin liikkeet paremmin kuin ihminen päivällä. Kissa hyödyntää sopeutumistaan yöhön ja saalistaa usein öisin. Kissan näkö päivänvalossa on kuitenkin huonompi kuin ihmisen eikä se myöskään näe pilkkopimeässä.
Kissan silmä lähikuvassa.
- Kissoilla visuaalinen näkökenttä on noin 200°, kun taas ihmisillä se on 180°.
- Toisin kuin ihmisten, kissojen ei tarvitse räpytellä säännölisesti pitääkseen silmänsä kosteina. Kissat voivat kuitenkin siristellä silmiään osoittakseen esim. hellyyttä ihmiselle. [1]
- Kissalla pupilli supistuu kapeaksi pystyraoksi ja suurentuessaan siitä tulee ympyrä. Syyksi on arveltu tarvetta nähdä hyvin ylös ja alas.[2]
Värinäkö[]
- Kissat näkevät värejä, mutta eivät niin kirkkaina kuin ihminen ne näkee. Sinisen ja vihreän värit näkyvät kissalle kirkkaamin kuin punaisen ja oranssin värit.
Kuuloaisti[]
- Kissoilla on tarkka kuuloaisti. Ihmisillä ja kissoilla on samankaltaiset vaihteluvälit kuuloaistissa, mutta kissat pystyvät kuuleman paljon korkeampia äänentaajuuksia.
- Kissoilla, joilla on valkoinen turkki ja siniset silmät, on suurempi todennäköisyys kuurouteen kuin muilla kissoilla.[3]
Hajuaisti[]
- Kissojen hajuaisti on neljätoista kertaa vahvempi kuin ihmisellä, koska kissoilla on kaksi kertaa enemmän reseptoreita hajuepiteelissä (hajua aistivat solut nenässä).[4]
- Joskus haistellessaan, kissa raottaa suutaan. Suutaa raottaessaan kissa pystyy aistimaan paremmin hajuja nenän suulaessa olevan vomeronasaalielimen eli Jacobsonin elimen avulla. Kissojen lisäksi muutkin eläimet tekevät tätä (esim. isot kissaeläimet, hevoset, koirat ja vuohet) ja reaktio tunnetaan Flehmen-reaktiona.
Makuaisti[]
- Kissojen makuaisti on huonompi kuin ihmisillä, koska kissoilla on suhteellisesti vähemmän makusilmuja kuin ihmisillä. Kesy- ja villikissoilla on geenimutaatio, joka estää niiden makeaa aistivien makusilmujen sitoutumista sokerimolekyyleihin. Tämän takia kissat eivät pysty maistamaan makeutta. [5]
Tuntoaisti[]
- Kissoilla on normaalisti 24 liikuteltavaa viiksikarvaa, joilla kissa pystyy tunnustelemaan ympäristöä. Neljän setin viiksikarvat löytyvät huulten yläpuolelta, nenän molemmilta puolilta. Muutamia viiksikarvoja on myös silmien yläpuolella, poskikarvojen seassa ja käpälissä.
- Viiksikarvat auttavat metsästämisessä tai osoittavat kissan asenteen. Kissan viiksikarvat osoittavat eteen, kun kissa on utelias ja ystävällinen. Puolustaessaan itseään ja hyökätessään, viikset ovat rentona paikallaan.[6]